Byääääh, ei oo reiluuuu!

Mahamylläköinti vaihtui viime yönä flunssaksi- eikä siis miksikään vatsaflunssaksi (en edes tiedä mikä se sellainen on), vaan ihan ehdaksi räkikseksi.

Noh, mikä ei tapa, siihen ei kuole ja olihan tämä odotettavissa. Kuopusta lukuunottamatta olinkin ainoa, joka tältä on säästynyt tähän mennessä.

Posti toi epikriisin Lastenklinikalta, ja täytyy kyllä sanoa että teksti vaikuttaa paljon pelottavammalta, kuin miltä potilas näytti. Tai siis.. ei potilas pelottavalta näyttänyt eikä näytä, vaan tilaansa tarkoitan.  "Peribronkiaalista kuviolisää, tilkka pleuranestettä, bronkopneumoniasuspektilöydös vasemmalla". Missä olivat kaikki pleuraputket, inbutointilaitteet ja takykardia?? Ainakin Teho-osasto-ohjelmassa telkkarissa kaikki em. vermeet olisivat olleet esillä välittömästi. Jo sairaalan ovella. Ja joo, tiedetään, takykardia ei oo mikään verme.

Kiva-Taina tulee tänään jo iltapäivällä. Tarttis tehdä jotain, mutta jaksamus on nollilla, mutta kyllä mä kohta. Nimittäin kuulkaas. Vaikken enää mitään siivousraportteja julkaisekkaan, niin sanompa vaan sen että olen varmastikin blogihistoriani aikana tullut todistaneeksi sen, ettei tyttäreni mahdollinen astma johdu ainakaan siivoamattomasta kodista :P

Minulla ei nyt tähän postaukseen tullut mitään muuta kuin sairautta, mutta elämä on joskus tällästä.