Meni
sitten eilinen jouluemäntien emännöintisuunnittelukokous hiukkasen
viihteen puolelle, ja nyt ahkeraa esi-emännöintiäni jarruttaa
pienimuotoinen pajavasarain kalke pääkopassani. Joka kyllä alkaa jo
haipua taka-alalle, joten kohta taas rätti viuhuu ja elma riuhuu.
(loppusoinnut on saatava, makso mitä makso).
Tämän päivän Hesarissa, heti siinä kuolin- ja synnyinilmoitusten
perässä, oli ilmoitus Meri-Rastilasta kadonneesta Joonas-kissasta.
Löytöpalkkio 250€. Kuopukseni ja jouluna kidnapatuksi joutuva serkkunsa
lähtivät sitä palkkion toivossa etsimään. Tosin viisi minuuttia sen
jälkeen kun lähtivät, kuopus soitti ja kysyi että "missä on
Meri-Rastila"? :D Toivottavasti Joonas löytyy- palkkiolla tai
ilman- koska minä ainakin olen niin ahdistuskuoleman partaalla
aina kun karvaiset kaverit on jossain muualla kuin kotona. Ja varmasti
myös tämänkin kissan omistajat:/ Toivottavasti Minhin Hiljakin löytyy ja kaikki kadonneet asiat, ihmiset ja eläimet olisivat viimeistään jouluna kotona!
Missäs vaiheessa minun pitää muuten alkaa panikoitumaan joululahjojen
hankinnasta? Ensimmäistäkään en ole vielä hankkinut, mutta suunnitelmat
on kyllä hyvät. Pätisiköhän tässäkin se, että hyvin suunniteltu on
puoliksi ostettu, maksettu, paketoitu ja jemmattu?
Ei muuta kuin oikein sutjakkaa sunnuntaita vaan kaikille!
sunnuntai, 11. joulukuu 2005
Kommentit