Oon
totaalisen kypsynyt hienostorouvailuun tässä jo neljän päivän jälkeen.
En tahdo edes ajatella jäljellä olevien päivien määrää, varsinkaan kun
en ees tiedä sitä.
Elma-setä on ollut hyvin ymmärtäväinen ja avulias minua kohtaan, mutta
tänään hän mielenosoituksellisen marttyrimaisesti (ja jos ette kerro
sille niin ehkä myös hivenen akkamaisesti) alkoi hinkkaamaan yläkerran
vessaa ja nalkuttamaan peilikaapissa lojuvista tyhjistä
naistenjuttukääreistä, näistä siivellisten ja siivettömien
imijäkaistaleiden suojamuoveista.
Koska minä oon päättänyt vaan sietää nurkissa haukkuvia pölykoiria ja
muutakin kaaosta, niin ei hitto tarvi alkaa moisesta pikkuseikasta
nalkuttamaan!
Yritin kyllä imurointia. Se ei onnistu, ei millään. Eikä
lakaiseminenkaan, eikä mikään. Teini-elmat ovat patalaiskempia kuin
olen tajunnutkaan, mutta huomenna ajattelin vähän karjua niille.
En oo ikinä eläessäni ollut näin toimeton. Ulkoilmakin tuntuu myrkyltä,
ja olen paheellisesti harjoittanut tupakoinnin polttoa takassa. Tai en
minä nyt ihan siellä takassa ollut, muttei paljoa muutakaan. Kohta
varmaan juon viinaakin siellä takassa, ja haudon pankkiryöstöä ja
pahistelen muutenkin esimerkiksi kiroilemalla rankasti.
Meillä on täällä sisällä kylmä. Sitten hokattiin että melkein kaikki
patterit olivat kiinni. Toivottavasti täällä vähän lämpenee, koska
olisi niin mukavaa pukeutua pelkkään kolmioliinaan. Varsinkin kun nyt
mulla on vielä hienompi sellainen. Se onkin mun paras kaveri, koska jos
roikotan kättä alaspäin, tulee sormista- ei nakit, vaan kabanossit.
Eräs herrasmies (hei hei vaan Dun!) kysyi tai ehdotti, vai liekö vaan
sanoi, että voisin antaa lapsieni koristella tämän pirullisen halon
mikä käteeni on juntattu. Oliskin tosi ihanaa (siis en juuri
ihanampaa tiedä) jos taiteelliset teinini maalaisivat minulle mukanani
kulkevan tilataideteoksen, jossa voisi olla aurinko ja kukkia ja
lintuja ja kaikkea... Mutta ei, minkä pirun takia tähänkin piti päälle
lätkätä kolkytmetriä neonväristä teippiä? Vaikka ei mitään
halkeamaakaan ole enää? Onko tämä joku lääkintävahtimestareiden yritys
piristää potilaita vai mikä. Haluun kukkia enkä mitään teippiä! Olen
hippinainen enkä mikään jeesus tahi roudari. Ne on teippimiehiä ne.
Anteeksi nyt kovin negatiivinen yleisvireeni, mutta kun minusta tuntuu
ettei koko minua edes enää ole. On vain kärvistelevä elmanraato ja sen
käsi. käsikäsikäsi.
Nyt menen takkaan kiroilemaan. Hyvää yötä kaikille!
lauantai, 21. tammikuu 2006
Kommentit