Jos eilenaamulla heräsin terveenä kuin teräskasa, vaikka muka kipeä olinkin, niin tänään kun olen virallisesti terve, niin heräsin täysin romuna!

Joka paikkaa särkee, kolottaa ja hyvä kun kävelemään pystyn. Hitsin itseaiheutettu vaiva, pitikö siivota koko talo, pitikö?

Puol ysin maissa kävin sitten tälläisen puhelinkeskustelun:

P: Sorvaamossa, pomo puhelimessa.
E: Elma täällä moi kuule nyt on sellanen juttu... (varmaan 10 minuuttia putkeen paasausta, selittelyjä, anteeksipyyntöjä, katumusta, sovittelua, perusteluja... ja ennenkaikkea raa'an totuuden kertomista.. siitä miten ensin oli kuumetta ja sitten ei ja nyt vielä vähemmän ja siivonnut olen ja nyt kyllä... )
P: hiljaisuus...
E: panikointia...
P: Kuule Elma... heheheh (kasvavaa naurua)... sä oot kyllä ihan hippi tyyppi. Lomaile rauhassa vaikka huominenkin, täällä mitään tapahdu.
E: Kyllä mä huomenna tuun. Että kiitosta vaan. klik. (syvä helpoituksen huokaus ja pari hyppysottiisiliikettä)

Niin että näin se tuli tämäkin inferno päätökseen. Ja päivän paras uutinen on kuitenkin tämä:
Elma-setä tulee tänään kotiin!

Hih hei. Hyvää keskiviikkoa kaikille :)