Taitaa olla oman mielenterveyteni ja luulotautieni selättämisen kannalta parasta huomenissa vaan raahustaa työpaikalle.

Mulla on ihan liikaa aikaa mulkata jokaista tuntemustani. Äsken olin varma että halvaannun! Sitten tuntui että jäykistyn! Sitten alkoi särkemään!
Sitten hokasin, että jalkani on kaksinkerroin pehvani alla, ja kyllä siinä asennossa puutuu jalka itse kultakin, ilman mitään sen vakituisempaa hätää.

Klemmareita järkkäillessä Elma kyttää Elmaa- tarkkailu jäisi varmasti vähemmälle. Voisin aloittaa tekemällä jonkun sortin tynkäpäivän, ja jos se tuntuu AIVAN kamalalle, niin perjantaina voisin taas harjoittaa lorvimista. Tai sitten sorvimista. Tai sorvin äärellä lorvimista. Sääli ettei ole etätyömahdollisuutta, siinä tapauksessa voisin lisätä listaan vielä kohdan: lorvin äärellä sorvimista. Ehhehe.

Tältä tuntuu nyt, katsotaan mitkä fiilingit on kohta. Jos menisi kunnolla pesulle ja vaihtaisi tämän mummomaisen flanelli-kotiasun johonkin sähäkämpään ja imitoisi nuorta ja reipasta gasellia..

Mitä te siellä nauratte?

Näihin tunnelmiin...